Huominen on tässä ja nyt
Istun mieheni vieressä ja eteemme aukenee Napolinlahti kaikessa kauneudessaan. Pitkäaikainen haaveeni on toteutunut, täällä ollaan. Olen onnellinen. Olemme äskettäin päässeet eläkkeelle hyväkuntoisina ja lapsillamme perheineen on kaikki hyvin. Uusi eläkepäivien koti on ihana, ihan unelma. Siinä istuessamme muistin sopukoista pulpahtaa esiin sanonta ”Nähdä Napoli ja kuolla”. Aurinko lämmittää ja kaikki on niin uskomattoman hyvin, ei tässä nyt vielä jouda kuolemaan ruveta.
Kuluu muutamia kuukausia ja tuijotan lääkärin vakavia kasvoja ”Hyvä rouva, teillä on agressiivinen ja triplanegatiivinen inflammatorinen rintasyöpä. Edessä on raskaat hoidot. Onneksi olette ikäänne nähden hyvässä kunnossa, vuosi tässä menee”. Aivot eivät vastaanota kaikkea ja ajatuksissa jyllää tässäkö tämä nyt oli, elämä?
Hoitojen pahimpien sivuoireiden jälkeen ja hyvän hoitovasteen ansiosta mieli karkaa miettimään tulevaa. Näenkö tyttäreni ensimmäisen hartaasti kaivatun lapsen syntyvän? Saanko vahvat kauniit hiukseni takaisin? Jättävätkö raskaat hoidot muitakin jälkiä kuin puuttuvan rinnan. Näenkö kevään puhkeavan kesäksi? Järki huutaa takaraivossa lakkaa haaveilemasta, elä tässä ja nyt, päivä kerrallaan. Useimmiten pystyn noudattamaan järjen ääntä. Aikaa kuluu ja näen tyttärenpojan syntyvän. Olen onnellinen ja samalla äärettömän surullinen. Näenkö hänen ja muiden lastenlasteni kasvavan? Pääsenkö heidän rippijuhliinsa, häihinsä. Näenkö surun väistyvän läheisteni silmistä. He yrittävät salata sen, mutta vaistoan, että suru heidän sisällään on syvä. Se on musertaa minut.
Hoidot etenevät ja tulee odottamatonta takapakkia. Kasvain on lähtenyt sytostaateista huolimatta jälleen kasvamaan. Edessä on kiireellinen leikkaus. Putoan synkkiin maailmoihin. Mieheni insinööriaivot eivät ymmärrä, että lääkkeet eivät tehoa. Hän hätääntyy ja näen pelon kasvavan hänen silmissään. Ryhdistäydyn, saan jostain voimaa.
Jos tämä elämä oli tässä, niin se on elettävä niin kuin huomista ei tulisikaan. Haaveet ulkomaanmatkoista haihtuvat ja tilalle tulee ilo siitä, että saa herätä uuteen aamuun, nähdä puolisoni rakastavat kasvot, lastenlasten ilon ja jälleen uuden päivän. Huominen on tässä ja nyt.
Kirjoittaja: Sirkka Kulomäki
Kuluu muutamia kuukausia ja tuijotan lääkärin vakavia kasvoja ”Hyvä rouva, teillä on agressiivinen ja triplanegatiivinen inflammatorinen rintasyöpä. Edessä on raskaat hoidot. Onneksi olette ikäänne nähden hyvässä kunnossa, vuosi tässä menee”. Aivot eivät vastaanota kaikkea ja ajatuksissa jyllää tässäkö tämä nyt oli, elämä?
Hoitojen pahimpien sivuoireiden jälkeen ja hyvän hoitovasteen ansiosta mieli karkaa miettimään tulevaa. Näenkö tyttäreni ensimmäisen hartaasti kaivatun lapsen syntyvän? Saanko vahvat kauniit hiukseni takaisin? Jättävätkö raskaat hoidot muitakin jälkiä kuin puuttuvan rinnan. Näenkö kevään puhkeavan kesäksi? Järki huutaa takaraivossa lakkaa haaveilemasta, elä tässä ja nyt, päivä kerrallaan. Useimmiten pystyn noudattamaan järjen ääntä. Aikaa kuluu ja näen tyttärenpojan syntyvän. Olen onnellinen ja samalla äärettömän surullinen. Näenkö hänen ja muiden lastenlasteni kasvavan? Pääsenkö heidän rippijuhliinsa, häihinsä. Näenkö surun väistyvän läheisteni silmistä. He yrittävät salata sen, mutta vaistoan, että suru heidän sisällään on syvä. Se on musertaa minut.
Hoidot etenevät ja tulee odottamatonta takapakkia. Kasvain on lähtenyt sytostaateista huolimatta jälleen kasvamaan. Edessä on kiireellinen leikkaus. Putoan synkkiin maailmoihin. Mieheni insinööriaivot eivät ymmärrä, että lääkkeet eivät tehoa. Hän hätääntyy ja näen pelon kasvavan hänen silmissään. Ryhdistäydyn, saan jostain voimaa.
Jos tämä elämä oli tässä, niin se on elettävä niin kuin huomista ei tulisikaan. Haaveet ulkomaanmatkoista haihtuvat ja tilalle tulee ilo siitä, että saa herätä uuteen aamuun, nähdä puolisoni rakastavat kasvot, lastenlasten ilon ja jälleen uuden päivän. Huominen on tässä ja nyt.
Kirjoittaja: Sirkka Kulomäki
Kirjoituskilpailun satoa -sarjassa julkaistaan Rintasyöpäyhdistyksen 15-vuotisjuhlavuoden päätteeksi järjestetyn kirjoituskilpailun parhaita tekstejä. Tekstien teemana on Huominen.
