Etusivu » Hoitopolku » Sädehoito

Sädehoito

Sädehoito, samoin kuin sytostaattihoito, tuhoaa syöpäsoluja ja estää niitä jakautumasta. Sädehoito kohdennetaan mahdollisimman tarkasti, sillä pyritään estämään syövän paikallinen uusiutuminen. Sädehoito annetaan sairaalassa, jossa käydään hoitojakson aikana joka arkipäivä.

Tiedä ainakin tämä:

Sädehoidon avulla pyritään ehkäisemään syövän uusiutuminen tai pienentämään levinneen syövän etäpesäkkeitä.
Sädehoitoa annetaan aina, jos rintasyöpäleikkaus on tehty säästävänä rinnan osapoistona, mutta toisinaan myös rinnan kokopoiston jälkeen.
Sädehoitoa annetaan monta kertaa, pieninä annoksina, tavallisimmin 15 kertaa.
Sädehoidon haittavaikutukset ovat vähäisiä, mutta erityisesti ihoärsytystä voi ilmetä.

Mitä on sädehoito?

Sädehoidossa käytettävä säteily on korkeaenergistä ionisoivaa säteilyä. Voimakas säteilyenergia tuhoaa syöpäsoluja. Se tuhoaa erityisesti jakautumisvaiheessa olevia soluja, joita syöpäkasvaimessa on keskimääräistä enemmän. Sädehoidolla pyritään hävittämään leikkausalueelle tai kasvaimen lähistöllä oleviin imusolmukkeisiin leikkauksen jälkeen mahdollisesti jääneet syöpäsolut.

Sädehoito pienentää merkittävästi syövän paikallisen uusiutumisen vaaraa. Tarvittava sädetys tuotetaan sädehoitolaitteissa (lineaarikiihdyttimissä). Koska sädehoito vaikuttaa hoidettavan alueen kaikkiin kudoksiin, pyritään se rajaamaan mahdollisimman tarkasti oikeille alueille.

Kenelle sädehoitoa annetaan?

Jos rintaan on tehty rinnan säästävä leikkaus, annetaan leikkauksen jälkeen aina rintaan sädehoito, sillä se vähentää huomattavasti syövän paikallisia uusiutumia leikatussa rinnassa. Jos syöpä on levinnyt kainalon imusolmukkeisiin, hoidetaan sädehoidolla myös läheiset imusolmukealueet. Joskus annetaan vielä tehosteannos juuri siihen kohtaa rintaa, mistä syöpäkasvain poistettiin.

Rinnan poiston jälkeen annetaan sädehoitoa, jos syöpäkasvain on ollut suurikokoinen tai jos syöpä on levinnyt kainalon imusolmukkeisiin. Tällöin sädehoito kohdistetaan rintakehän seinämään ja läheisten imusolmukkeiden alueelle. Hoidettavia imusolmukealueita ovat leikatun puolen kainalon, soliskuopan ja rintalastan viereisen alueen imusolmukkeet.

Miten sädehoitoa annetaan?

Rintasyövän liitännäishoitona sädehoito aloitetaan yleensä noin kuukausi leikkauksen tai sytostaattihoitojen jälkeen. Hoito toteutetaan tietokonetomografiakuvaan pohjaavan kolmiulotteisen annossuunnitelman pohjalta.

Sädehoitoa annetaan pieninä annoksina, tavallisimmin 15 kertaa. Joskus voidaan käyttää myös lyhyempää, 5 kerran sädehoitoa, jolloin kertasäteilymäärä on suurempi. Hoitoa annetaan arkipäivisin viitenä päivänä viikossa eli kokonaisuudessaan hoito kestää 1-3 viikkoa. Yksi hoitotapahtuma kestää vain muutamia minuutteja.

Sädehoito ei näy eikä se tunnu. Hoitotapahtuman aikana potilas on hoitohuoneessa yksin, mutta hoitajilla on sinne näkö- ja puheyhteys.

Sädehoidon haittavaikutukset

Hoidon haittavaikutukset ovat yleensä melko vähäisiä, ja on epätavallista, että sädehoito jouduttaisiin keskeyttämään haittavaikutusten vuoksi. Joitakin haittavaikutuksia voi esiintyä, voit lukea niistä alta.

Sädehoidon aikana voi myös käydä töissä, jos jaksaa. Kuitenkin päivittäinen hoidossa käynti välimatkoineen saattaa vaatia sellaisia järjestelyjä, etteivät ne useilla työpaikoilla ole mahdollisia. Kannattaa olla itselleen armollinen ja antaa riittävästi aikaa toipumiselle ja levolle.

Tavallisin haittavaikutus on ihon ärtyminen, joka ilmenee ihon punoituksena, turvotuksena ja joskus kipuna. Joskus iholle voi muodostua rakkuloita tai iho voi mennä rikki. Ihon ärtymistä voi pyrkiä välttämään noudattamalla hoitajalta saatavia ihon hoito-ohjeita. Kutiavaa ihoa voi hoitaa suolavesihauteella ja ilmakylvyillä. Iho kannattaa kosteuttaa ja suojata rasvaamalla se kosteuttavalla perusvoiteella päivittäin, kunhan iho ei ole rikki.

Huom! Hoitoaluetta ei saa rasvata ennen sädehoitoa vaan tee se vasta hoitokerran jälkeen. Illalla rasvattua ihoa ei tarvitse pestä aamulla.

Iho-oireet ovat tavallisesti pahimmillaan sädehoitojakson loppupuolella tai noin viikon kuluttua sädehoidon päättymisestä. Hankalastikin palanut iho alkaa nopeasti parantua pari viikkoa sädehoidon päättymisen jälkeen.
Vaikka sädehoito ei aiheuta lymfatuvostusta, se voi lisätä kainaloimusolmukkeiden poistoon liittyvää ylärajan turvotustaipumusta. Voit lukea lisää lymfaturvotuksesta alla olevan linkin kautta.
Lymfaturvotus
Sädehoito voi rasittaa keuhkoja tai sydäntä, mutta niiden saamat sädeannokset pyritään minimoimaan. Jos sädetyksen kohteena on vasen rinta, käytetään hengityspidätystä tai hengitystahdistusta suojaamaan sydäntä.
Osalla sädehoitoa saavista esiintyy väsymystä ja voimattomuutta. Väsymyksen taustalla voi olla monia vaikuttavia tekijöitä. Esimerkiksi leikkauksesta tai sytostaattihoidoista toipuminen ja syöpäsairaus kokonaisuudessaan voivat aiheuttaa väsymystä.
Muutaman viikon tai kuukauden kuluttua sädehoidon päättymisestä voi ilmaantua harvinainen sädehoidon aiheuttama keuhkotulehdus, sädepneumoniitti. Oireita ovat yskä, kuume ja hengenahdistus.

Keuhkokuvassa todetaan sädehoitoalueelle paikantuvat muutokset. Hoidossa käytetään kortisonia ja antibiootteja. Tila paranee yleensä nopeasti, eikä jätä jälkeensä pysyviä muutoksia.