Seulonta – aseista järein

Valtakunnallinen rintasyöpäseulontaohjelma alkoi Suomessa vuonna 1987. Mammografiakutsun saavat kaikki 50 – 69 -vuotiaat naiset noin kahden vuoden välein, ja heistä yli 80 prosenttia osallistuu seulontoihin. Näin mittavia valtakunnallisia toimenpiteitä voidaan tehdä vain poikkeuksellisen hyvästä syystä – niistä on siis oltava osoitetusti hyötyä. Syöpärekisterin joukkotarkastusrekisterin tutkimusjohtaja Ahti Anttila vahvistaa, että seulonta on havaittu tehokkaaksi keinoksi vähentää rintasyöpäkuolemia.  

”Seulonta vähentää siihen osallistuneiden rintasyöpäsyöpäkuolleisuutta seulonnan alusta 84. ikävuoteen seurattuna noin kolmanneksen. Tämä merkitsee nykyään noin sadan rintasyöpäkuoleman välttämistä joka vuosi. Seulonnan myötä saavutettu varhainen diagnoosi on tuonut hyötyjä samanaikaisesti kehittyneiden rintasyöpähoitojen ohella”, hän kertoo. 

Rintasyöpään sairastuneista noin viidestä tuhannesta suomalaisnaisesta runsas puolet on seulontaikäisiä. Noin kaksi kolmasosaa 50 – 69 -vuotiaiden naisten rintasyövistä löytyy seulonnassa. Seulottujen joukosta keskimäärin alle kolme prosenttia saa kutsun jatkotutkimuksiin, ja heistä joka viidennellä löytyy rintasyöpä. 

Jokainen ajoissa tehty diagnoosi on kallisarvoinen.  

Mutta onko seulonnoissa huonoja puolia?  

Ahti Anttilan mukaan on. Suurimpana haittana voidaan pitää pienten rintasyöpien ja rinnan in situ -kasvainten ylidiagnostiikkaa – tämä tarkoittaa esimerkiksi ikääntyvän ihmisen pieniä kasvaimia, jotka ovat hyvin varhaisessa vaiheessa eivätkä ehtisi kasvaa naisen elinaikana niin, että niistä olisi merkittävää haittaa. Myös tarpeettomia jatkotutkimuksia tehdään – niihin joutuu seulonta-aikana yksi viidestä naisesta. 

”Seulontamammografioiden tulkinta on vaativaa, koska seulonnan avulla on määrä löytää hyvin pieniäkin kasvaimia, ja toisaalta seulotuista naisista yli 99 prosentilla ei ole kuvaushetkellä rintasyöpää. Meillä on edelleen melko suuria alueellisia eroja seulonnan osallistumisprosentissa ja lisätutkimusten määrässä. Osallistuminen myös vaihtelee liian paljon esimerkiksi väestöryhmien kesken”, Anttila luettelee. 

Muuttaako säteilylain muutos rintasyövän seulontaa 

Viime aikoina on uutisoitu uudesta säteilylaista, joka vaatii säteilyaltistusten hillitsemiseksi painavampia perusteluita etenkin alle 50-vuotiaiden mammografioille. Moni alle viisikymppinen, jolla on painavat syyt käydä säännöllisissä tutkimuksissa, on ehtinyt jo säikähtää lakia. Muuttaako säteilylain muutos jotenkin olennaisella tavalla rintasyövän seulontaa, tai vaikuttaako se varhaisen diagnosoinnin mahdollisuuksiin? Anttilan mielestä ei. 

”Vastaavat periaatteet ovat olleet voimassa jo aikaisemminkin – eli varsinaista syöpäseulontaa toteutetaan ainoastaan väestöpohjaisissa, valvotuissa seulontaohjelmissa ja sellaisessa kohdeiässä, jossa seulonnan hyödyt ja haitat on tutkittu riittävän luotettavasti ja jossa saatu näyttö tukee seulonnan järjestämistä. Seulontaohjelman ulkopuolella otettu mammografia tai muu kuvantaminen on edellyttänyt lääkärin lähetettä indikaation perusteella”, Anttila toteaa. 

Alle 50-vuotiaat pääsevät siis edelleenkin mammografiaan perustelluista syistä, mutta joukkoseulontoja ei nuoremmille olla suunnittelemassa – se ei tutkimusten mukaan ole vaikuttavaa. Sen sijaan seulonnan ulottamista 74 vuoden ikään saakka pitäisi Anttilan mielestä harkita. 

”70-74-vuotiaitten rintasyöpäseulonta on todettu vaikuttavaksi. Tosin asiasta tarvitaan vielä kustannusvaikuttavuusarviointia myös Suomen oloissa”, hän pohtii. 

Seulonta lukuina 

• Vuonna 2018 rintasyöpäseulontoihin osallistui 304 000 naista.
• Seulotuista noin 97 % sai normaalin tuloksen ja 3 % suosituksen jatkotutkimuksiin.
• Kirurgiseen toimenpiteeseen tai erikoissairaanhoidon jatkotutkimuksiin lähetettiin 0,8 % seulotuista.
• 0.6 prosentilla seulotuista eli 1907 naisella todettiin rinnan in situ -kasvain tai rintasyöpä. 

Teksti: Nina Sarell
Kuva: Annika Mannström
Rinnakkain 4/2020