Saako judo-lähestymistapa syöpäsolut tekemään itsemurhan?

MYCimmune-projektin tavoitteena on löytää uusia MYC-syöpägeeniin perustuvia hoitomahdollisuuksia levinneeseen rintasyöpään. Mikä on MYC ja millaisia hoitoja on tähtäimessä tässä Yhdysvaltain puolustusministeriön rintasyöpätutkimusohjelman rahoittamassa hankeessa? Otimme selvää ja haastattelimme hankkeen johtajaa, tutkijaprofessori Juha Klefströmiä.  

Mitä MYCimmune -projektissa tutkitaan? 

MYC on yksi yleisimmistä syöpägeeneistä eri syövissä. MYCimmune -projektissa tutkitaan uudenlaisia mahdollisuuksia hyödyntää MYC-syöpägeenin aiheuttamaa herkistymistä solukuolemalle eli apoptoosille ja sitä, miten tätä ominaisuutta pystyttäisiin hyödyntämään uusien lääkehoitojen muodossa. Perimmäinen ajatus on herättää ihmisen oma immuunipuolustus taistelemaan syöpää vastaan.  

Mitä vaikutuksia tällä tutkimusprojektilla on suomalaisten syöpäpotilaiden hoitoon? 

Projekti on vielä tutkimusvaiheessa, mutta pohjalla on idea kehittää lääkkeitä, jotka kohdistuisivat hyvin spesifisesti juuri näihin MYC-syöpägeeniä ilmentäviin syöpäsoluihin. Uskomme että meillä olisi mahdollisuus kehittää hyvin tehokkaita lääkkeitä, jotka eivät vaikuttaisi terveisiin soluihin vaan vaikutukset kohdistuisivat valikoivasti vain syöpäsoluihin. Näin ollen esimerkiksi solunsalpaajille tyypilliset sivuvaikutukset jäisivät pois.  

Hanke toteutetaan yhteistyössä Kalifornian ylipiston (UCSF) kanssa. Mitä etua hankkeelle on yhteistyöstä? 

UCSF:ssä on hyvin sitoutuneita syöpälääkäreitä ja tutkijoita, ja Kaliforniassa on myös ehkä paremmat mahdollisuudet verkottua biotech- ja lääketeollisuuden kanssa. Kun hoitoja lähdetään viemään prekliinisestä vaiheesta klinikkaan, eli solumaljoista ja hiirikokeista siirrytään potilastutkimukseen, verkostoituminen on hyvin tärkeää. Tämä komponentti on huomattavasti vahvempi Piilaakson vieressä olevassa San Franciscossa kuin Suomessa. 

Mitä muita yhteistyökumppaneita hankkeessa on mukana? 

Yhdysvalloista mukana on UCSF Comprehensive Cancer Center ja Suomessa HUS Syöpäkeskus. Lisäksi tulevaisuudessa pyritään tekemään yhteistyötä FICANin eli Kansallisen syöpäkeskuksen kanssa. 

Mikä on potilasjärjestöjen merkitys hankkeessa? 

Potilasjärjestöt ovat olleet aivan alusta alkaen tärkeässä roolissa tutkijoiden rinnalla. Suomesta mukana on Rintasyöpäyhdistys – Europa Donna Finland ry ja Yhdysvalloista potilasedustajia, jotka muodostavat hankkeen Advocacy Core -tiimin. Pyrimme yhdessä kehittämään erilaisia tapoja oppia toinen toisiltamme, ja tekemään yhdessä tärkeää työtä kansainvälisellä tasolla rintasyöpäpotilaiden hyväksi. Tavoitteena on hoitojen lisäksi kehittää uusia tapoja viestiä tutkimuksesta potilaille ja laajemmin kansalaisille. 

Miten potilaat voivat olla mukana hankkeessa? 

Tutkimuksessa hyödynnetään suomalaisten rintasyöpäpotilaiden lahjoittamaa syöpäkudosta. Tämä on ihan olennaista hankkeen onnistumiselle. Hankkeen etenemisestä tiedotetaan potilasjärjestöjen kautta, ja potilaat voivat edelleen levittää tietoisuutta tästä tärkeästä projektista. 

Muutama kysymys MYCistä. Miten MYC-tutkimus on kehittynyt vuosien aikana? 

MYC-tutkimushankkeet ovat olleet hyvin vahvasti biologian puolella. Meillä on jo valtavan paljon ymmärrystä siitä, mitä MYC tekee syöpäsoluissa:  millä tavalla se edesauttaa syöpäsolujen rajoittamatonta kasvua ja millä tavalla se muokkaa syöpäsolujen aineenvaihduntaa sellaiseen muotoon, että syöpäsolut pystyvät kasvamaan hyvin.  

Samaan aikaan on opittu ymmärtämään, että MYCin rooli on vähän kuin kaksiteräinen miekka. Se hyödyttää syöpäsoluja, mutta tuo samalla niihin tiettyjä haavoittuvaisuuksia. Esimerkiksi syöpäsolut tulevat usein erittäin herkiksi apoptoottiselle kuolemalle. Tieto on siis lisääntynyt, mutta samaan aikaan ei kuitenkaan ole riittävän tehokkaasti pyritty viemään tätä uutta ymmärrystä laboratorioista potilaan hyödyksi, eli kehittämään tältä pohjalta uusia lääkkeitä. Tämä on MYCimmune-hankkeen yksi päätavoitteista. Ymmärryksemme syövän biologiasta on viimein sillä tasolla, että meillä on monia erilaisia mahdollisuuksia kehittää MYC-syöpägeeniin perustuvia uusia hoitoja. 

Missä syövissä MYC -syöpägeeni on yleisin? 

MYC-proteiinin tasot ovat hyvin usein koholla rintasyövissä ja tietyissä verisyövissä, paksusuolen syövässä ja eturauhassyövässä. On hyvin vaikea oikeastaan nostaa esille syöpiä, missä MYC ei olisi läsnä, eli MYC on eräänlainen syövän perusmoottori. MYC on keskeinen syöpäsolujen säätelijä, ja sen takia se on erittäin houkutteleva kohde lääkekehitystä ajatellen. 

Potilaita kiinnostaa usein syövän perinnöllisyys. Onko MYC perinnöllinen? 

Sitä ei vielä tarkkaan tiedetä. Jos solussa menee kasvunsäätely näin pahasti pieleen, niin tällaista vauriota ei välttämättä toimiteta perinnöllisesti eteenpäin. Näkisin, että MYC ilmenee aika usein sporadisissa eli sattumasta tai ympäristötekijöistä johtuvissa syövissä.  

Onko MYC-syöpägeeni helppo tutkia potilailta?  

MYC-syöpägeeniä voidaan etsiä tutkimalla kromosomitason muutoksia tai proteiinitason muutoksia. Näyttää siltä, että suurimmassa osassa tapauksia muutokset kromosomeissa eivät selitä MYCin korkeita tasoja, vaan se tapahtuu pääasiassa proteiinitason säätelyllä. Siksi olemme kehittäneet UCSF:n patologien kanssa herkkiä tapoja mitata MYC-proteiinien tasoja kliinisessä potilasnäytteissä. 

Minkälaisia MYCiin kohdistuvia hoitoja te tällä hetkellä tutkitte? 

Syy, miksi MYC-hoidot ovat menneet hitaasti eteenpäin on se, että monissa perinteisissä hoidoissa lähtökohtaisesti pyritään estämään tietyn syöpägeenin toimintaa kehittämällä lääkkeitä, jotka sitoutuvat kyseisen syöpägeenin proteiiniin. MYCin kohdalla tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa solujen kasvu saadaan pysähtymään, mutta niistä tulee myös vastustuskykyisiä esimerkiksi solunsalpaajille ja niiden aiheuttamalle solukuolemalle. Toisaalta kemistien näkemyksen mukaan MYCiä vastaan on hyvin vaikea kehittää lääkkeitä.  

Siksi olemmekin valineet ihan toisenlaisen lähestymistavan, jota kutsumme judo-lähestymistavaksi. Judossahan ei pyritä käyttämään suurempaa voimaa voimakkaan vastustajan taltuttamiseen, vaan käyttämään vastustajan voimaa häntä itseään vastaan. Käytämme samaa ideaa: sen sijaan, että pyrkisimme pysäyttämään MYCin toiminnan, yritämmekin kytkeä päälle signaaleja, jotka jouduttavat MYCin aiheuttamaa solukuolemaa. Tavallaan huijaamme MYCin aiheuttamaan pääasiassa solukuolemaa eikä solujen jakautumista. 

Oletko toiveikas MYCiin kohdentuvien hoitojen suhteen? 

Täytyy olla toiveikas kaikkea sellaista kohtaan, mitä ei tähän mennessä vielä ole kokeiltu syövän hoidossa. Jo kokeilluissa hoidoissa en ole nähnyt vielä mitään aivan massiivisen hienoja tuloksia. Pitää olla uskallusta ja rohkeutta, ja myös seikkailunhalua lähteä tutkimaan sellaisia asioita, joita ei vielä ole tutkimusmaailmassa otettu tutkittavaksi. Ehkä sitä kautta löytyy se iso ratkaisu syöpään. 

Rinnakkain 3/2022