Rintasyövän neoadjuvanttihoito – entä jos hoitoni ei alakaan leikkauksella?

Suurin osa suomalaisten uusista rintasyövistä, noin 95 %, todetaan varhaisessa vaiheessa, jolloin syöpä ei ole ehtinyt lähettää etäpesäkkeitä muualle elimistöön. Nykyisten hoitovaihtoehtojen myötä rintasyövän ennuste on Suomessa hyvä ja 91 % potilaista on elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista. Varhaisvaiheen rintasyöpää sairastavalle potilaalle on tarjolla useita hoitovaihtoehtoja. Monen rintasyöpää sairastavan hoito alkaa leikkauksella, jonka jälkeen hoitoa voidaan jatkaa liitännäis- eli adjuvanttihoidolla. Adjuvanttihoito voi koostua täsmälääkehoidosta, sytostaatti- eli solunsalpaajahoidosta, sädehoidosta tai niiden yhdistelmistä. Tietyissä tilanteissa lääke- ja/tai sädehoitoa voidaan antaa jo ennen leikkausta, jolloin puhutaan neoadjuvanttihoidosta. 

Rintasyövän valtakunnallisen diagnostiikka- ja hoitosuosituksen mukaisesti neoadjuvanttihoitoa suositellaan käytettäväksi niille varhaisvaiheen rintasyöpäpotilaille, joiden rintasyöpä on tulehduksellinen tai edennyt paikallisesti rinnan tai kainalon alueelle. Myös suuria kasvaimia ohjeistetaan hoitamaan neoadjuvanttihoidolla säästävän leikkauksen mahdollistamiseksi.

Päätös hoidosta yksilöllisesti 

Osastonylilääkäri, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Ravichandra Ravi Vaasan keskussairaalasta kertoo, että päätös neoadjuvanttihoidon aloituksesta tehdään jokaisen rintasyöpäpotilaan kohdalla yksilöllisesti. Päätöksenteossa on mukana sädehoitolääkäri, onkologi, radiologi, leikkaava kirurgi ja usein myös plastiikkakirurgi, mikäli suunnitellaan rintarekonstruktiota. Ravin mukaan erityisesti silloin, kun potilaan syöpä on erittäin aggressiivinen käytetään neoadjuvanttihoitoa. Hoidolla voidaan siten vaikuttaa paikallisen kasvaimen lisäksi myös muualla elimistössä mahdollisesti esiintyviin syöpäsoluihin, jolloin puhutaan syövän systeemisestä hoidosta. Ravi kertoo, että neoadjuvanttihoitoa hyödynnetään aggressiivisten, paikallisesti edenneiden ja tulehduksellisten tautien lisäksi usein myös säästävämmän rintasyöpäleikkauksen mahdollistamiseksi. 

”Neoadjuvanttihoidon aloittaminen ei tarkoita, että potilaalla olisi hyvä tai huono tautityyppi, vaan hoidon valinnan takana on useita eri tekijöitä”, Ravi korostaa. 

Ravin mukaan useilla potilailla on käsitys, että syöpä pyritään leikkaamaan mahdollisimman pian. Potilaat voivat hänen mukaansa olla ihmeissään, kun hoito ei alakaan leikkauksella. Potilaat saattavat myös pohtia, voiko hoitojärjestyksen muutoksesta olla haittaa. 

”Varhaisvaiheen rintasyövän hoidon tavoitteena on kuraatio eli taudista paraneminen. Kun potilaalle valitaan neoadjuvanttihoito, hänen on tärkeä tietää, että juuri hänen syöpätyyppinsä tarvitsee nopeaa systeemistä hoitoa, eikä hoitojen aloittaminen leikkauksella olisi paras vaihtoehto”, Ravi täsmentää. 

Ravi korostaa, että potilasta myös seurataan ja syöpäkasvainta kuvannetaan tiheämmin neoadjuvanttihoidon aikana. Hänen mukaansa useat seurantakäynnit mahdollistavat hoitovasteen tarkkailun lisäksi mahdollisten haittavaikutusten tunnistamisen, jolloin niihin voidaan reagoida hoidollisesti mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. 

Neoadjuvanttihoito suunnitellaan Ravin mukaan yksilöllisesti ottaen huomioon myös potilaan ikä ja kunto, sillä tavoitteena on, että potilas sietää neoadjuvanttihoidon mahdollimman hyvin. Ravi painottaa, että jokaisen potilaan kohdalla pohditaan neoadjuvanttihoidon hyötyjä ja tarkastellaan olemassa olevaa tutkimusnäyttöä. Ravin mukaan neoadjuvanttipotilaat ovatkin usein hyväkuntoisia ja osa potilaista on halukkaita jatkamaan töissäkäyntiä hoitojen aikana.  

”Pyrimme aloittamaan hoidon sillä tavoitteella, että arkeen ja vointiin ei tulisi suuria muutoksia”, Ravi kommentoi. 

Neljästä kuuteen kuukautta 

Neoadjuvanttihoidon kesto on Ravin mukaan yleensä 4–6 kuukautta riippuen potilaan syövän alatyypistä ja saavutetusta hoitovasteesta. Neoadjuvanttihoitoa saaneen potilaan hoito jatkuu tyypillisesti leikkauksella ja adjuvanttihoidolla. 

”Käytännössä kokonaishoidon pituus ei merkittävästi muutu. Voisi ajatella, että vain hoitojen järjestys vaihtuu”, Ravi täsmentää. 

Hoitovaste hyvä 

Neoadjuvanttihoidon tehoa arvioidaan hoitovasteen avulla. Ravi kertoo, että hoitovastetta arvioidaan neoadjuvanttihoidon aikana ja tarvittaessa hoitoa pyritään tehostamaan esimerkiksi vaihtamalla lääkehoitoa, mikäli aiemmalla hoidolla ei ole saavutettu riittävää hoitovastetta. Neoadjuvanttihoidon hoitovaste voi olla täydellinen, jolloin kaikki havaittava syöpä on saatu hävitettyä elimistöstä, mutta joissakin tapauksissa neoadjuvanttihoidon jälkeenkin syöpäsoluja on vielä jäänyt elimistöön, jolloin kyseessä on jäännöstauti. Neoadjuvanttihoidolla saavutettu hoitovaste voi myös vaikuttaa adjuvanttihoidon valintaan. Ravin mukaan adjuvanttihoidon valinnassa huomioidaan potilaan tilanne sekä ennen hoitojen aloitusta että neoadjuvanttihoidon jälkeen. Hän toteaa, että valtaosalla potilasta neoadjuvanttihoito onnistuu hyvin.  

Vuonna 2020 Suomessa julkaistun kyselytutkimuksen mukaan arviolta noin 2–20 % kaikista rintasyöpäpotilaista sai neoadjuvanttihoitoa. Ravin mukaan neoadjuvanttihoidon käyttö on viime vuosina lisääntynyt. Hän uskoo, että hoitojen kehittymisen myötä yhä useammalle potilaalle voidaan tulevaisuudessa tarjota neoadjuvanttihoitovaihtoehtoa. Tälläkin hetkellä käynnissä on useita kliinisiä lääketutkimuksia, joissa uusien neoadjuvanttihoitojen tehoa tutkitaan potilailla. 

Tiesitkö? 

• Neoadjuvanttihoidolla tarkoitetaan ennen rintasyöpäleikkausta annettavaa lääke– ja/tai sädehoitoa.  
• Päätös neoadjuvanttihoidosta tehdään yksilöllisesti rintasyövän tyypin ja kasvaimen ominaisuuksien perusteella.  
• Syövän tulehduksellisuus, leikkaukseen soveltumattomuus tai levinneisyys paikallisesti rinnan ja kainalon alueella ovat usein syitä neoadjuvanttihoidon valintaan.

Lähteet: 

1. Mattson J, Huovinen R Duodecim 2015;131:1033-40  
2. Pitkäniemi J ym. Syöpä 2018. Tilastoraportti Suomen syöpätilanteesta. Suomen Syöpäyhdistyksen julkaisuja nro 93. Suomen Syöpäyhdistys, Helsinki 2020. 
3. Suomen Rintasyöpäryhmä ry. Rintasyövän valtakunnallinen diagnostiikka- ja hoitosuositus 2019. Osoitteessa: www.rintasyoparyhma.yhdistysavain.fi [viitattu 12.1.2021] 
4. von Minckwitz G ym. Journal of Clinical Oncology 2012;30(15):1796-1804. 
5. Roche Mediuutiset Miten rintasyövän neoadjuvanttihoito toteutuu suomalaisessa terveydenhuollossa? 6/2020 Osoitteessa: www.mediuutiset.fi [viitattu 12.1.2021] 
6. ClinicalTrials.gov Osoitteessa: www.clinicaltrials.gov 

Teksti: Katariina Tanner, Roche Oy
Rinnakkain 1/2021