10 faktaa varhaisvaiheen rintasyövästä
Täältä löydät perustiedot rintasyövästä, sen diagnoosista ja hoidosta sekä rintasyöpäsanaston auttamaan tutkimusten ja diagnoosin ymmärtämisessä.
Noin 90 % rintasyövistä löydetään varhaisvaiheessa
Useimmiten rintasyöpä havaitaan varhaisvaiheessa, mikä tarkoittaa, että syöpä on paikallinen rinnan ja/tai kainalon alueella. Kymmenesosalla sairastuneista rintasyöpä todetaan levinneenä, jolloin kasvain on lähettänyt etäpesäkkeitä muualle elimistöön.
40 % rintasyövistä havaitaan seulonnassa
Suomessa yli kolmasosa rintasyövistä todetaan rintasyöpäseulonnan mammografiatutkimuksessa. Rintasyövän toteamisessa hyödynnetään kolmoisdiagnostiikkaa, johon sisältyy rinnan tarkastelu ja tunnustelu, kuvantamistutkimuksia sekä kasvaimesta otettava kudosnäyte eli neulabiopsia. Suomessa seulontoihin kutsutaan kahden vuoden välein 50–69-vuotiaat naiset.
Suurin osa rintasyövistä on tiehytperäisiä
Rintasyövistä noin 70–80 % on duktaalisia eli tiehytperäisiä, mikä tarkoittaa syövän saaneen alkunsa rinnan rauhasliuskoja eli lobuluksia yhdistävissä tiehyissä. Lobulaarinen eli rauhasperäinen rintasyöpä on toiseksi yleisin rintasyöpätyyppi, jota esiintyy noin 10–15 prosentilla sairastuneista. Rintasyöpä luokitellaan myös kolmeen biologiseen alatyyppiin: hormonireseptoripositiivisiin, HER2-positiivisiin ja kolmoisnegatiivisiin syöpiin.
Rintasyövän hoito edellyttää moniammatillista yhteistyötä
Syöpäsairauksiin perehtynyt moniammatillinen hoitotiimi arvioi sairastuneen kokonaistilanteen, jonka pohjalta laaditaan hoitosuunnitelma. Hoitotiimin toimintaan osallistuu erikoislääkäreitä, mukaan lukien onkologi, kirurgi, patologi ja radiologi, sekä syöpäsairaanhoitaja. Lisäksi muut terveydenhuollon ammattilaiset, kuten psyykkisen tuen, fysioterapian ja seksuaaliterapian asiantuntija, voivat olla tukena hoidon eri vaiheissa.
Rintasyövän hoito suunnitellaan yksilöllisesti
Muun muassa kasvaimen biologiset ominaisuudet ja levinneisyys sekä sairastuneen muu terveydellinen tilanne ja toiveet huomioidaan hoidon suunnittelussa. Tilanteesta riippuen hoitoon voi sisältyä leikkaushoitoa, erilaisia lääkehoitoja, kuten solunsalpaajahoito, hormonihoito ja vasta-ainehoito, tai sädehoitoa. Hoidon valintaa ohjaa rintasyöpään perehtyneiden lääkärien laatima kansallinen hoitosuositus.
Varhaisvaiheen rintasyövän hoito ei aina ala leikkauksella
Usein kuulee, että rintasyövän hoito on alkanut leikkauksella, jonka jälkeen voidaan antaa liitännäishoitona säde- tai lääkehoitoa. Tietyissä tilanteissa lääkehoito alkaa jo ennen rintasyöpäleikkausta, jolloin puhutaan neoadjuvanttihoidosta. Neoadjuvanttihoito antaa aikaa rintasyöpäleikkauksen suunnittelulle, ja toisinaan sen avulla voidaan tehdä rinnan säästävä leikkaus. Se mahdollistaa myös lääkehoidon varhaisen aloituksen ja yksilöllisen hoitovasteen arvioinnin.
Rinnan säästävää leikkausta kutsutaan resektioksi
Rintasyöpäleikkauksen tarkoituksena on poistaa kasvain rinnasta ja mahdolliset etäpesäkkeet kainalosta. Samalla minimoidaan mahdollisuus kasvaimen uusiutumiseen rinnan tai kainalon alueella. Tavallisimmin tehdään rinnan säästävä leikkaus, resektio, jolloin poistetaan syöpäkasvain ja sitä ympäröivää kudosta. Lisäksi poistetaan kainalon vartijaimusolmukkeita tai tehdään laajempi kainalon imusolmukkeiden poisto. Leikkausta, jossa poistetaan koko rinta, kutsutaan mastektomiaksi ja rinnan korjausleikkausta rekonstruktioksi. Usein leikkauksen jälkeen aloitetaan liitännäis- eli adjuvanttihoito.
Rintasyövän seurantakäynnit jatkuvat 5–10 vuotta
Seurannan tavoitteena on tukea kuntoutumista ja palautumista sekä todeta mahdollinen syövän uusiutuminen varhaisessa vaiheessa. Ensimmäinen seurantakäynti järjestetään yleensä liitännäishoitojen päättymisen jälkeen. Seuraavat käynnit toteutetaan yleensä 1–2 vuoden välein ja niitä jatketaan 5–10 vuoden ajan. Seurantakäynnit toteutetaan erikoissairaanhoidossa tai erikoissairaanhoidon ohjeiden mukaan terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa.
Yli 90 % rintasyöpään sairastuneista on elossa viiden vuoden kuluttua sairastumisesta
Rintasyövän ennuste on Suomessa verrattain hyvä ja suurin osa sairastuneista paranee syövästä. On hyvä muistaa, että rintasyöpä voi uusiutua pitkänkin ajan kuluttua ja hakeutua lääkärin vastaanotolle, mikäli oireita ilmenee.
Suomessa elää lähes 80 000 rintasyöpään sairastunutta
Vuosittain rintasyöpään sairastuu noin 5 000 naista ja 30 miestä. Vuonna 2020 Suomessa oli 78 806 rintasyöpää sairastavaa tai sairastanutta henkilöä.
Sanasto
Adjuvanttihoito: Liitännäishoito. Rintasyöpäleikkauksen jälkeen annettava lääke- ja/tai sädehoito
Biopsia: Koe- eli näytepalan ottaminen kudoksesta
Duktaalinen karsinooma: Rinnan tiehyissä syntynyt syöpä
Gradus: Syövän erilaistumisaste, jonka patologi määrittää mikroskopiatutkimuksella.
HER2-positiivinen rintasyöpä: Syöpäkasvain, jonka soluissa on HER2:n eli HER2-kasvutekijäreseptorin geenin monistuma.
HR-positiivinen rintasyöpä: Syöpäkasvain, jonka soluissa on estrogeeni- ja progesteronihormonien kiinnittymiskohtia eli reseptoreita; HR tarkoittaa hormonireseptoria.
Kolmois- tai triplanegatiivinen (TNBC) rintasyöpä: Syöpäkasvain, jonka soluissa ei ole hormonireseptoreja eikä HER2-reseptoreja.
Lobulaarinen karsinooma: Rinnan rauhasliuskoissa alkunsa saanut syöpä
Mastektomia: Rintasyöpäleikkaus, jossa poistetaan koko rinta
Metastaattinen rintasyöpä: Syöpä on levinnyt rinnan ja kainalon alueelta ja lähettänyt etäpesäkkeitä muualle elimistöön.
Neoadjuvanttihoito: Ennen rintasyöpäleikkausta aloitettava lääkehoito
Onkologi: Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri
Patologi: Erikoislääkäri, joka tutkii ja tulkitsee kudosnäytteet ja koepalat
Rekonstruktio: Rinnan korjausleikkaus
Resektio: Rinnan säästävä leikkaus, jossa poistetaan syöpäkasvain ja sitä ympäröivää kudosta
TNM-luokitus: Rintasyövän diagnosoinnissa käytettävä luokitus, joka kertoo kasvaimen koosta (T, engl. tumor), onko syöpä edennyt kainalon imusolmukkeisiin (N, engl. node) tai lähettänyt etäpesäkkeitä muualle elimistöön (M, engl. metastasis)
Varhaisvaiheen rintasyöpä: Rinnan ja/tai kainalon alueella sijaitseva syöpä, joka ei ole lähettänyt etäpesäkkeitä muualle elimistöön.
Vartijaimusolmuke: Ensimmäinen imusolmuke, johon imuneste ja sen mukana mahdolliset syöpäsolut kulkeutuvat kasvaimesta.
Lähteet:
Mattson J, ym. Rintasyöpäpotilaan seuranta. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim 2016;132:2317–20.
Vehmanen L. Rintasyöpä Toteaminen, alatyypit ja ennuste. Lääkärikirja Duodecim. 16.9.2020.
Suomen Rintasyöpäryhmä ry. Rintasyövän valtakunnallinen diagnostiikka- ja hoitosuositus. 2/2022
Huovinen R. Rintasyöpä. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim 2017;133:689–72.
Rintasyöpä. kaikkisyovasta.fi, 2.12.2022
Rintasyöpäpotilaan hoitopolku HUS. hus.fi, 9.3.2023
Rintasyöpäpotilaan hoitopolku FICANWest. ficanwest.fi, 9.3.2023
Rintasyöpäpotilaan hoitopolku Tays. tays.fi, 13.1.2023
Rintasyöpäpotilaan hoitopolku OYS. oys-syopakeskus.fi, 13.1.2023
Vehmanen L. Rintasyövän hoito. Lääkärikirja Duodecim. 16.9.2020.
Syöpäsanasto. kaikkisyovasta.fi
Tärkeimpiä tilastotietoja lyhyesti. Suomi: rinta. NORDCAN, nordcan.iarc.fr. 9.2, 09/2022.
Suomen Syöpärekisteri. Syöpätilastot, 28.10.2022.
Kiitos dosentti, onkologian erikoislääkäri Maria Sundvall, Turun yliopistollinen keskussairaala, arvokkaista kommenteista artikkeliin.
Artikkeli on toteutettu yhteistyössä MSD Finland Oy:n kanssa.
Teksti: Hanna Ala-Hongisto, Brand Manager, MSD Finland Oy