Sädehoito
Sädehoidossa käytettävä säteily on korkeaenergistä ionisoivaa säteilyä. Voimakas säteilyenergia tuhoaa syöpäsoluja estämällä niitä jakautumasta ja kasvamasta. Se tuhoaa erityisesti jakautumisvaiheessa olevia soluja, joita syöpäkasvaimessa on keskimääräistä enemmän. Sädehoidolla pyritään hävittämään leikkausalueelle tai kasvaimen lähistöllä oleviin imusolmukkeisiin leikkauksen jälkeen mahdollisesti jääneet syöpäsolut. Sädehoito pienentää merkittävästi syövän paikallisen uusiutumisen vaaraa. Tarvittava sädetys tuotetaan sädehoitolaitteissa (lineaarikiihdyttimissä). Koska sädehoito vaikuttaa hoidettavan alueen kaikkiin kudoksiin, pyritään se rajaamaan mahdollisimman tarkasti oikeille alueille.
Kenelle sädehoitoa annetaan?
Jos rintaan on tehty rinnan säästävä leikkaus, annetaan leikkauksen jälkeen aina rintaan sädehoito, sillä se vähentää huomattavasti syövän paikallisia uusiutumia leikatussa rinnassa. Jos syöpä on levinnyt kainalon imusolmukkeisiin, hoidetaan sädehoidolla myös läheiset imusolmukealueet. Joskus annetaan vielä tehosteannos juuri siihen kohtaa rintaa, mistä syöpäkasvain poistettiin.
Rinnan poiston jälkeen annetaan sädehoitoa, jos syöpäkasvain on ollut suurikokoinen tai jos syöpä on levinnyt kainalon imusolmukkeisiin. Tällöin sädehoito kohdistetaan rintakehän seinämään ja läheisten imusolmukkeiden alueelle. Hoidettavia imusolmukealueita ovat leikatun puolen kainalon, soliskuopan ja rintalastan viereisen alueen imusolmukkeet.
Millaista sädehoito on?
Sädehoito voidaan aloittaa, kun leikkaushaavat ovat parantuneet. Käytännössä hoito alkaa muutaman viikon kuluessa leikkauksesta. Jos suunnitellaan solunsalpaajahoitoja, aloitetaan sädehoito yleensä vasta solunsalpaajakuurien jälkeen. Ennen sädehoidon aloittamista tehdään kuvauksia, joiden avulla laaditaan mahdollisimman tarkka sädehoitosuunnitelma. Sädehoitoa annetaan pieninä annoksina, tavallisimmin viitenä päivänä viikossa siten, että kokonaisuudessaan hoito kestää kolmesta kuuteen viikkoon. Yksi hoitotapahtuma kestää vain muutamia minuutteja. Hoidossa käydään yleensä päivittäin kotoa.
Sädehoito ei näy eikä se tunnu. Hoitotapahtuman aikana potilas on hoitohuoneessa yksin, mutta hoitajilla on sinne näkö- ja puheyhteys.
Sädehoidon haittavaikutukset
Rintasyöpäleikkauksen jälkeen annettava sädehoito ei aiheuta pahoinvointia eikä hiusten lähtöä. Hoidon haittavaikutukset ovat yleensä melko vähäisiä, ja on epätavallista, että sädehoito jouduttaisiin keskeyttämään haittavaikutusten vuoksi.
Tavallisin haittavaikutus on ihon ärtyminen, joka ilmenee ihon punoituksena, turvotuksena ja joskus kipuna. Joskus iholle voi muodostua rakkuloita tai iho voi mennä rikki. Ihon ärtymistä voi pyrkiä välttämään noudattamalla potilaalle annettavia ihon hoito-ohjeita, sekä välttämällä auringon säteilyä hoidettavalle alueelle ja kuumaa saunaa sädehoidon aikana. Ihoa voi hoitaa tarvittaessa miedoilla kortisonivoiteilla, ihon suihkutteluilla ja ilmakylvyillä. Iho-oireet ovat tavallisesti pahimmillaan sädehoitojakson loppupuolella tai noin viikon kuluttua sädehoidon päättymisestä. Hankalastikin palanut iho alkaa nopeasti parantua pari viikkoa sädehoidon päättymisen jälkeen. Sädehoito voi lisätä kainaloimusolmukkeiden poistoon liittyvää ylärajan turvotustaipumusta.
Sädehoidon haittavaikutukset eivät usein ole esteenä työssä käynnille. Kuitenkin päivittäinen hoidossa käynti välimatkoineen saattaa vaatia sellaisia järjestelyjä, etteivät ne useilla työpaikoilla ole mahdollisia. Onkin melko tavallista, että sädehoidon aikana potilas joutuu olemaan sairauslomalla.
Muutaman viikon kuluttua sädehoidon päättymisestä voi ilmaantua sädehoidon aiheuttama keuhkotulehdus, mutta tämä on nykyään harvinaista. Oireita ovat yskä, kuume ja hengenahdistus. Keuhkokuvassa todetaan sädehoitoalueelle paikantuvat muutokset. Hoidossa käytetään kortisonia ja antibiootteja. Tila paranee yleensä nopeasti, eikä jätä jälkeensä pysyviä muutoksia.
Linkit
Ohjeita sinulle joka saat sädehoitoa. Suomen Syöpäpotilaat ry:n potilasopas
Rinnan sädehoito. Terveyskylän Syöpätalo