Lymfaturvotus
Käsivarsi turpoaa, pistelee ja kihelmöi. Eikö tähän auta mikään? Et ole yksin. Sama viheliäinen vaiva kiusaa jopa joka kolmatta rintasyöpäleikkauksen jälkeen. Lymfaturvotus ja imunestekierron häiriöt ovat yksi yleisimmistä rintasyöpäleikkauksen jälkeisistä ikävistä sivuvaikutuksista. Tyypillisin syy on leikkaus, jossa on jouduttu poistamaan imusolmukkeita, mutta lymfaongelmia syntyy myös ilman imusolmukepoistoja, jos imusuonisto vaurioituu leikkauksesta tai sädehoidoista.
Lymfaturvotuksen hoitaminen on hyvä aloittaa jo siinä vaiheessa, kun oireet ovat vasta lieviä. Kun tunnet epämääräistä kihelmöintiä tai kutinaa tai huomaat, että käsivarsi alkaa puutuilla, on aika toimia. Vaikka turvotusta ei näkyisi vielä missään, se on todennäköisesti jo matkalla. Hoidon kulmakiviä ovat kompressiohoito painehihan, hanskan tai paidan avulla, leikatun puolen yläraajan toimintakyvyn ylläpitäminen, imusuoniston toiminnan parantaminen liikehoidolla, liikunta sekä ihon ja arpikudoksen hoito. Huomattavan moni saa helpotusta oireisiin myös lymfaterapiasta.
Rintasyöpäleikkauksen yhteydessä imusolmukkeiden poisto osittain tai kokonaan aiheuttaa imunestekierron häiriön leikatun puolen yläraajan ja/tai ylävartalon alueella. Tästä voi olla seurauksena lymfaturvotusta, joka usein heikentää yläraajan toimintakykyä. Suurin riski turvotuksen kehittymiselle on 2-24 kk leikkauksesta, mutta riski on elinikäinen.
Turvotuksen tärkein hoitomuoto on kompressio, eli tukihiha ja/tai hansikas. Joskus myös tukiliivi on tarpeen. Ota yhteyttä lääkäriin heti, jos leikatun puolen käsivarsi alkaa turvota tai siinä näkyy tai tuntuu tulehduksen merkkejä, kuten kuumotusta, punoitusta tai kipua. Saat maksusitoumuksen tukihihan ja/tai -hanskan hankkimiseksi sekä tarvittaessa lymfaterapiaan.
Maksusitoumuskäytännöt vaihtelevat eri puolella Suomea. Pääsääntönä ota yhteyttä oireiden ilmaantuessa:
- syöpäklinikalle, jos olet vielä siellä hoidossa tai seurannassa
- omaan terveyskeskukseen, jos seurantakin on siellä tai seuranta-aika on jo päättynyt
Jos kainalon imusolmukkeet on poistettu, kannattaa turvotuksen riski tiedostaa ja huolehtia käsivarren ihon kunnosta sekä jumpata kättä jo ennaltaehkäisevästi.
Tunnista lymfedeema
- Rintasyöpäleikkauksen ja sädehoidon jälkeinen lymfedeema kehittyy tyypillisesti leikatun rinnan puoleiseen yläraajaan. Se voi kehittyä myös ylävartalon alueelle, selän puolelle, rintakehälle tai säästävässä leikkauksessa leikatun rinnan alueelle.
- Lymfaturvotus ilmaantuu tyypillisesti parin kuukauden kuluttua tai viimeistään pari vuotta leikkauksen jälkeen, mutta se voi ilmaantua vuosikausien jälkeenkin – rintasyöpäleikatulla on loppuelämän ajan kohonnut riski saada lymfedeema.
- Turvotuksen alkaminen ei yleensä tee kipeää. Se on joskus nopeaa ja joskus hyvin vaivihkaista. Joskus ensioireina voi tuntua painon tunnetta ja voimattomuutta turpoavassa yläraajassa. Käsi voi puutua, kihelmöidä tai pistellä.
- Turvotuksen kehittymistä voi seuloa itse niin sanotulla ihopoimutestillä: kämmenselästä nostetaan sormien väliin ihopoimu vuorotellen kummastakin kädestä. Jos leikatun puolen käden poimu on paksumpi, turvotusta on alkanut kertyä.
- Lymfaturvotuksen voi diagnosoida itse myös painamalla kämmenselkää tai käsivartta voimakkaasti sormella noin puolisen minuuttia. Jos ihoon jää kuoppa, puhutaan niin sanotusta pitting-ödeemasta. Vaikka tällainenkin turvotus vielä tyypillisesti katoaa levossa, lymfaturvotusta on ryhdyttävä hoitamaan viimeistään tässä vaiheessa, jotta vaikeammilta lymfedeeman asteilta vältyttäisiin.
Turvotuksen hoito ja tukituotteet
Lymfaturvotuksen hoito
Itsehoito ja lymfajumppa
Tukituotteet
15 kysymystä arjesta lymfedeeman kanssa
Voinko käydä saunassa? Onko pakko tehdä itsehoitoa, vai riittääkö pelkkä hiha? Millaista liikuntaa voin harrastaa? Poimi hyvät neuvot lymfedeeman itsehoitoon vaikkapa tästä.
Tulva ihon alla – mikä neuvoksi?
Lymfaturvotus on rintasyövän epämukava seuralainen, joka vaatii huomiota, hoitoa ja syvää ymmärrystä. Kenenkään ei pitäisi joutua perustelemaan lääkärille, miksi lymfedeeman huolellinen hoito on tavattoman tärkeää. Kyse on kuitenkin vähätellystä ja alihoidetusta ongelmasta. Ota faktat haltuun itse – ja pidä puolesi.
Lymfödeema Q & A kirurgin näkökulmasta
Montako hihaa minun pitäisi saada vuodessa? Milloin lymfaterapia on perusteltua? Voidaanko imusolmukkeita siirtää poistettujen tilalle? muun muassa näihin kysymyksiin vastaa plastiikkakirurgian dosentti Susanna Kauhanen.
Potilasoppaita
Syöpäleikkauksen jälkeisen lymfaturvotuksen hoito Terveyskylä.fi -sivuston kuntoutumistalon ohjeet.
Syövänhoidon jälkeinen lymfaturvotus ja sen hoito Suomen Syöpäpotilaat ry:n potilasopas
Lisätietoja imunestejärjestelmästä, lymfaödeemasta ja lymfaterapiasta
Imusuonisto, turvotus ja lymfaterapia Videolla käsitellään turvotusta, miksi ja miten se kehittyy sekä kerrotaan imusuonijärjestelmästä ja lymfaterapiasta. Asiantuntijana Vodder-lymfaterapeutti ja -kouluttaja Tarja Kokkonen.
Lymfaturvotukseen voi vaikuttaa terapeuttisella harjoittelulla. Syöpä-lehti 2022.
Imunestekierron häiriö (lymfedeema) – krooninen turvotus Terveyskirjasto
Lymfaturvotuksen fysioterapia rintasyöpäpotilailla: Vaikuttavuus, käytännöt ja kustannukset FINOHTAn raportti 30/2007. Anttila, Heidi; Kärki, Anne; Rautakorpi, Ulla-Maija
Lymfaödeemapotilaan verenpaineen mittaaminen Metropolia AMK:n opiskelijoiden opinnäytetyö, jonka tarkoituksena on tuottaa kirjallinen ohje hoitohenkilökunnalle ja lymfaödeematukiryhmälle siitä, kuinka lymfaödeemapotilaalta tulee mitata verenpaine. Potilaalta, jolla on riski sairastua tai on lymfaödeema yläraajassa, ei tule mitata verenpainetta käsivarresta muuten kuin akuuteissa tilanteissa.
Suomen Vodder-Lymfaterapeutit ry