Hoida hampaat, hoivaa kipeää suuta

Syöpäpotilaan kannettavana on paljon, ja kaiken kukkuraksi vielä suun terveys joutuu koetteille syövän lääkehoitojen aikana. Rintasyövän hoidossa solunsalpaaja- eli sytostaattihoidot ovat yleisiä, ja ennen ensimmäistä hoitoa voi tulla kiire saada hampaisto kuntoon. Muuten voi tulla yllätyksiä, joiden takia hoitoon voi tulla mutkia matkaan ja viivästyksiä. 

Solunsalpaajien haittavaikutuksena on luuytimen lama, joka lisää infektioherkkyyttä. Hoitamaton suun infektio voi aiheuttaa etäinfektion tai suuperäisen yleistyneen infektion. Rinnan sädehoito ei aiheuta suuongelmia toisin kuin pään ja kaulan alueen sädehoito, joka voi aiheuttaa ohimeneviä tai pysyviä vaurioita hampaissa ja suussa. 

”Ohjenuorana on, että hampaiden ja suun limakalvojen oireisten tulehduspesäkkeiden pitää olla hoidettu ennen solunsalpaajahoitojen alkamista. Oireita ovat hammassärky, turvotus, paha maku tai haju, hampaiden lisääntynyt liikkuvuus ja limakalvorikko”, dosentti, ylihammaslääkäri Hellevi Ruokonen HUSin Suusairauksien klinikalta sanoo. 

Ruokonen on ollut laatimassa tuoretta HUSin syöpäpotilaiden hammashoidon hoitoketjua. Sen tavoitteena on varmistaa syöpää sairastavien potilaiden turvallinen hammashoito ja vähentää suuperäisiä infektiokomplikaatioita. Lisäksi hoitoketjun halutaan yhtenäistävän syöpäpotilaiden hampaiston infektiofokussaneerauksen linjoja. Ruokosen mukaan tiedon halutaan leviävän myös kuntiin ja muihinkin sairaanhoitopiireihin, joissa tiettävästi ei vielä ole vastaavanlaisia hoitoketjuja. 

Hoitamaton hampaisto on riski 

”Siihen ei voi tuudittautua, että kaikki on hyvin, jos oireita ei ole. Hoitamaton hampaisto muodostaa selkeän infektiofokuksen, eli tulehduspesäkkeitä saattaa löytyä. Suun yleisin sairaus on hampaiden kiinnityskudossairaus, parodontiitti, joka useimmiten on alkuaikoina oireeton. Sitä voi esiintyä nuorillakin aikuisilla, erityisesti tupakoitsijoilla.” 

Ruokosen mukaan perustutkimus ennen solunsalpaajahoitoja on hammaslääkärin tekemä kliininen suun ja hampaiston tutkimus, jossa tehdään myös ientaskumittaus sekä PTG-tutkimus eli panoraamatomografiaröntgentutkimus. 

Jos hammas tai hampaita joudutaan poistamaan, limakalvohaavoilla pitäisi olla kaksi viikkoa aikaa parantua ennen syöpähoitojen aloitusta. Oireettomien, epävarman ennusteen hampaiden suhteen aktiivinen seuranta on hyvä vaihtoehto. 

”Hoitojen aikana hoidetaan vain hampaita, jotka aiheuttavat oireita. Hampaanpoisto ja limakalvoon kohdistuva verinen toimenpide tehdään mikrobilääkesuojan turvin erikoissairaanhoidossa. Syöpälääkärin konsultaatiota tarvitaan, jotta tiedetään, mitä veriarvot kertovat immuunikadon vaiheesta ja voidaan valita sopiva ja turvallinen ajankohta”, Ruokonen kertoo. 

Kokonaishammashoito tehdään syöpähoitojen jälkeen tai hoitotaukojen aikana. Sopiva hetki alkaa noin kuukausi hoitojen jälkeen. Jälleen on tarpeen tarkistaa veriarvot, mikäli tehdään kajoavia toimenpiteitä. 

Suu on niin haavainen ja arka 

Viime vuonna Suomen Syöpäpotilaat ry:n potilasopassarjassa ilmestyi odotettu opas: Suun omahoito – Tietoa syöpään sairastuneelle. Se on netistä vapaasti ladattavissa. 

Oppaan kirjoitti opinnäytetyönään suuhygienisti (ylempi AMK) Minna Mykkänen. Hänen mukaansa syöpäpotilaiden suun terveyden edistäminen on yksi tulevaisuuden haaste. Syöpäpotilaat ovat herkkiä monille suun sairauksille, ja syöpähoidot altistavat suun infektioille ja limakalvovaurioille. 

Syöpäpotilaille ei aiemmin ollut olemassa kansallista opasta, vaan hoito-ohjeita oli saanut hoitoyksiköistä. 

Syöpähoidot kokeneilla on paljon omakohtaista tietoa, kuinka pärjätä itse itseään hoitaen hajoilevan suun kanssa. Kaikkiaan 126 syöpäpotilasta jakoi hänelle kokemustietoaan, jonka hän yhdisti aiempaan teoriatietoon. 

Mykkäsen mukaan mukosiitti, suun limakalvojen epiteelisolujen tulehdusreaktio, on eriasteisena merkittävä elämänlaatua heikentävä pulma useimmille syöpäpotilaille, myös rintasyöpäpotilaille. Oireet alkavat yleensä viikon tai kahden kuluttua hoidon aloituksesta ja kestävät kahdesta neljään viikkoa hoidon lopettamisen jälkeen. 

Mukosiitin aiheuttamien haavaumien takia potilas ei pysty syömään kuin nestemäistä ravintoa tai ei sitäkään. Seurauksena voi olla nestehukka ja vajaaravitsemustila. Joillakin haavaumat eivät ole niin pahoja, ja kiinteän ruoan syöminen onnistuu.    

”Lisäksi suun kuivuus vaivaa. Hoitojen aiheuttama pahoinvointi ja oksentelu aiheuttavat happohyökkäyksiä hampaille, ja kun suu on kuiva, sylkikään ei hampaita suojaa. Syöpäpotilaiden hampaita saattaakin uhata lisääntyvä reikiintyminen”, Mykkänen kertoo. 

Ruokaöljyä ja muita vinkkejä 

Syöpäpotilas voi itse vaikuttaa suunsa hyvinvointiin hoitojenkin aikana ja siten edistää syövän hoidon etenemistä ja paranemista. Eräs potilas kirjoitti Mykkäselle kokemuksistaan näin: 

”Pahasta olosta ja voimattomuudesta huolimatta päätin, että hampaat pestään joka pv kaksi kertaa. Vältyin isommilta ongelmilta.” 

Hampaat, ikenet ja kieli pitäisi harjata juuri kahdesti päivässä. Jokaisen aterioinnin jälkeen suu kannattaisi huuhdella haalealla vedellä. Esimerkiksi jääpalojen imeskely, ruokaöljyjen voitelevan hyvä vaikutus suun limakalvoille, ksylitolituotteiden käyttö ja haalealla suola-soodavedellä huuhtelu tulevat kaikki mainituiksi oppaassa.  

”Kun suun jaksaa ja kykenee hoitamaan puhtaaksi ja siedettävämmän tuntuiseksi, elo ja olo tuntuvat todennäköisesti paremmilta ja jaksaa paremmin”, Mykkänen sanoo. 

”Tiivistetyt tarkastuskäynnit vähentävät huolta ja auttavat pitämään kiinni arkihoitorutiineista”, eräs potilas mainitsi. 

Lähteet ja lisätietoa

• Mykkänen M (2018) Syöpäpotilaan suun terveyden edistäminen – Suun omahoidon oppaan kehittäminen. Opinnäytetyö (YAMK). 
• Mykkänen M (2020) Suun omahoito – Tietoa syöpään sairastuneelle. Suomen Syöpäpotilaat ry:n potilasopas.   

Näin suu oirehtii 

• mukosiitti eli limakalvojen tulehdusreaktio 
• makuaistin muutokset 
• suun kuivuus 
• infektiot ja haavaumat 
• herkkyys kuumalle tai kylmälle ruoalle ja juomalle 
• nielemisvaikeus 
• hampaiden reikiintyminen.  

Lähde: Suun omahoito – Tietoa syöpään sairastuneelle -potilasopas. 

Syöpäpotilaan suun hyvä omahoito 

• Puhdista suu, hampaat, hammasvälit ja proteesit aamuin illoin. 
• Käytä vaahtoamatonta herkän suun fluorihammastahnaa ja tarvittaessa fluorihuuhteluja ja ksylitolituotteita. Voit purskutella suuta myös laimealla klooriheksidiiniliuoksella. 
• Huolehdi suun kostutuksesta. Juo riittävästi vettä. Käytä kuivan suun hoitotuotteita. 
• Rauhoita limakalvoja suola- ja soodavedellä, kamomillateellä ja ruokaöljyllä. Myös jääpalojen imeskely voi auttaa. 
• Vältä tupakointia, alkoholia ja voimakkaasti maustettuja ruokia, jotka ärsyttävät suun limakalvoja.  
• Käy tihennetysti hammaslääkärillä ja suuhygienistillä. 

Lähde: Dosentti, ylihammaslääkäri Hellevi Ruokonen, HUS Suusairauksien klinikka. 

Teksti: Leena Huovila
Rinnakkain 2/2021