Syövän laadukas hoito on varmistettava digiaikana

Lukijan mielipide, Helsingin Sanomat 4.2.2022

Sauli Vuoti ja Peeter Karihtala toivoivat koronavirusepidemian aikana käyttöön otettujen hoitokäytäntöjen, kuten etävastaanottojen, jatkamista ja kehittämistä myös normaalioloissa (HS Vieraskynä 8.1.). Ajatus on kannatettava, kunhan varmistetaan, että se toteutetaan harkitusti ja riittävillä resursseilla.

Etäpalvelu käsitteenä kuulostaa kätevältä, ja koronapandemian aikana lääkärinvastaanottoja onkin muutettu etävastaanotoiksi, käytännössä puhelinkeskusteluiksi. Vuorovaikutus puhelimitse jää vajavaiseksi verrattuna esimerkiksi videovastaanottoon, mutta näitä toteutetaan harvoin. Taloustutkimuksen Suomi hoitaa 2021 -tutkimuksessa (rintasyöpäpotilaat) vain 10 prosenttia etätapaamiseksi muutetuista lääkärin vastaanotoista oli videovastaanottoja, puhelinvastaanottoja oli 45 prosenttia. Videovastaanottoa käyttäneistä yli puolet halusi jatkaa käytäntöä pandemian jälkeen, puhelimitse asioineista alle 40 prosenttia. Kehittämistä siis todella tarvitaan.

Jo käytössä olevista digitaalisista oireseurantasovelluksista potilaiden palaute on pääasiassa myönteistä. Ne ovat tutkitustikin hyödyllisiä ja vaikuttavat myönteisesti potilaiden elämänlaatuun. Oireet ja yhteydenottopyynnöt voi näpytellä vaikka yöllä, ja parhaimmillaan vastauksen saa jo seuraavana aamuna. Kritiikkiä seuraa, jos viesteihin vastataan viiveellä tai ei lainkaan.

Kun sovelluksia otetaan käyttöön, on varmistettava hoitohenkilökunnan sitoutuminen palveluun huolehtimalla henkilöstön koulutuksesta ja varaamalla sovelluksen käyttöön aikaa. Ongelmaksi voi myös muodostua, että hoitopaikan vaihtuessa tiedot eivät siirry, koska samaa sovellusta ei olekaan käytössä toisessa sairaalassa.

Syövän seurantakäyntejä on siirretty koko ajan enemmän perusterveydenhuollon piiriin. Perusterveydenhuollon resursseissa ja osaamisessa on kuitenkin puutteita. Syöpäpotilaiden seuranta tulisi terveyskeskuksissa keskittää tietyille henkilöille, joiden täydennyskoulutuksesta on huolehdittu.

Kontrollikäynnin herättämä ahdistus ei voi olla syy vähentää seurantaa. Jos vastaanotolle ei pääse eikä ketään saa kiinni, se herättää yhtä lailla huolta ja epävarmuutta. Moni hakeutuukin työterveyshuoltoon tai päätyy ostamaan mielenrauhaa yksityislääkäriltä.

Syöpähoitojen aiheuttamat haitat ja oireet sekä pelko syövän uusimisesta tai leviämisestä ovat suurimmillaan ensimmäisten vuosien aikana syöpähoitojen jälkeen. Koronapandemian aikana vuosikontrollit eivät ole toteutuneet suunnitellusti, vaan niissä on jopa kuukausien viiveitä. Näemme jatkuvasti potilasverkostoissamme viivästyvien kontrollikäyntien aiheuttamaa psyykkisen kuorman kasvua, kun potilas on epätietoinen erilaisten oireiden syistä ja vakavuudesta.

Olemme täysin samaa mieltä kirjoittajien kanssa siitä, että potilaan tulisi olla syövän hoidon keskiössä. Yhdenvertainen, potilaan kokonaisvaltaisesti huomioiva hoito kuuluu kaikille asuinpaikasta riippumatta.

Anne Samstén, puheenjohtaja
Anu Niemi, toiminnanjohtaja
Rintasyöpäyhdistys – Europa Donna Finland ry