Miltä toivo tuntuu?
Kun sairaus mullistaa ihmisen arjen, tarvitaan monenlaisia henkisiä ja fyysisiä työkaluja. Toivo on tärkeä voimavara, jolla on suuri merkitys yksilön hyvinvoinnille. Toivo on luottamusta siihen, että asiat ovat tulevaisuudessa paremmin ja jonain päivänä pilvet lopulta väistyvät syrjään auringon edestä. Toivo asuu mielessä ja sillä on kyky muuttua ruumiilliseksi kokemukseksi täyttäen niin mielen kuin kehonkin. Fyysinen sairaus, kuten syöpä, vaikuttaa toiseen suuntaan: se syntyy kehon sisällä ja hiipii sieltä mielen kerrostumiin vallaten ajatuksemme. Sellaisessa tilanteessa tarvitsemme vastalääkkeeksi toivoa.
Toivo tukee ihmisen psyykkistä sietokykyä eli resilienssiä. Luottamus siihen, että asiat vielä kääntyvät parempaan suuntaan auttaa jaksamaan, sietämään epävarmuutta ja vastoinkäymisiä sekä selviytymään haastavista elämäntilanteista. Toivo on nimenomaan eteenpäin ja tulevaisuuteen suuntautuva voima. Se on kuin on kaukaisuudessa tuikkiva majakka, joka ohjaa kulkuamme kohti valoa ja väljempiä vesiä.
Toivo voi ilmoittaa olemassaolostaan yhä valoisampina ajatuksina, lämmön ja keveyden tunteina kehossa sekä positiivisena olona. Epätoivo taas tuntuu kurjalta, rintaa puristaa, ryhti menee helposti kasaan ja ahdistus tuntuu jokaisessa solussa, eikä hymykään tahdo nousta kasvoille edes houkuttelemalla. Silloin koko keho on kuin puolityhjä vappupallo tai mehunsa menettänyt appelsiini, jolta voimat ovat täysin kadoksissa. Syttyessään toivo kannattaa ja kannattelee kehoa: selkä suoristuu, otsan rypyt oikenevat, hengitys kulkee pakottamatta ja katse kääntyy kohti tulevaisuutta. Uudenlainen varmuus raivaa silloin tiensä koko olemukseen, kun edessäpäin näkyy taas valoa.
Mistä toivo sitten löytyy, jos se on päässyt katomaan? Meitä ihmisiä on monenlaisia ja vastaus tähän kysymykseenkin varmasti vaihtelee. Yksi etsii tieteellisesti todistettua tutkimustietoa, toinen löytää lohtua uskosta, kolmas saa avun läheisten läsnäolosta ja myötätunnosta, neljäs voimaantuu terapian avulla. Rintasyöpäyhdistys tarjoaa ensisijaisesti vertaistukea, joka on toimintamme ydin. Ajatusten vaihtamisella turvallisessa ympäristössä on suuri merkitys: kun oman kokemuksensa saa jakaa muiden saman kokeneiden kesken, se asettuu mittasuhteisiinsa ja tulee paremmin hallittavaksi. Toisten tarinat kannustavat jaksamaan ja toimivat rohkaisuna. Vertaistapaamisten lisäksi yhdistyksemme järjestää esimerkiksi monenlaista toimintaa sisältäviä leirejä sekä liikuntaa.
Hyvä rinnallakulkija osaa tarjoilla sopivan määrän toiveikkuutta syöpää sairastavalle. Liioitellun, epärealistisen optimismin lietsominen ei välttämättä auta eikä ole edes reilua, mutta eteenpäin kantavan luottamuksen ylläpito on tukea parhaimmillaan. Muistan suorastaan janonneeni lohduttavia, toivoa ylläpitäviä sanoja sairastaessani, pienikin pessimistisyys taas sai helposti mielen lannistumaan ja synkät ajatukset nousemaan pintaan. Hyvästä hoitovasteesta iloitseva lääkäri tai juuri sillä hetkellä tarvitsemani sanat lausuva vertainen saivat valon syttymään mielessäni ja askelet muuttumaan kevyemmiksi. Jokaisella syöpää sairastavalla tai siitä toipuvalla pitäisi olla oikeus toivon kannatteluun.
Rintasyöpäyhdistyksen vuoden 2023 teema on Toivo kannattaa! Toivon teema tulee näkymään yhdistyksen sivuilla julkaistuissa blogeissa.