Mikään ei ole sinua kaatanut
Kirja-arvio Hanna Kostamon teoksesta Syväkyntö
”Minulle sanottiin, kun annan poistaa oikean rintani, saan silikonin tilalle. Nyt olette viemässä senkin. Jos se on poistettava, tuupatkaa nyt jotakin tilalle, muuten lähtee järki, sanon tiukasti.”
Syväkyntö on mustan huumorin värittämä kuvaus 44-vuotiaan rintasyöpäpotilaan, käännöstoimiston myynti- ja markkinointijohtajan ja neljän lapsen äidin lähes hengästyttävän aktiivisesta ja toiminnantäyteisestä arjesta. Kirja perustuu kirjailija Hanna Kostamon omakohtaisiin kokemuksiin syövästä, äitiydestä ja työelämän kiemuroista. Kostamo sairastui rintasyöpään hoitovapaalla, kun hänen nuorimmat lapsensa, kaksoset, täyttivät vuoden.
Kustannusyhtiö Avain julkaisi romaanin keväällä 2022. Syväkyntö on Hanna Kostamon toinen tosielämään pohjautuva romaani. Ensimmäisen romaaninsa Kostamo kirjoitti kokemuksistaan rintasyövästä ja siitä toipumisesta. Syväkyntö syntyi elämän järjestämänä odottamattomana jatkumona Kostamon edelliselle romaanille. Tarinan keskiössä ovat tapaturmasta alkaneet terveyshuolet, jotka nostavat mieleen kaikuja menneestä ja epävarmuuden tulevasta. Teoksessa koetellaan tunteiden rajoja, turvaudutaan perheeseen, läheisiin ja terveydenhuollon ammattilaisiin sekä etsitään tapahtumille oikeita mittasuhteita.
Kirjan lennokkuus vie mukanaan jo heti ensimmäiseltä sivulta alkaen. Teosta lukiessa tuntuu siltä kuin puhuisi puhelimessa rempseän ystävänsä kanssa ja kuuntelisi hurtin huumorin sävyttämää katkeamatonta puhetulvaa ystävän viimeaikaisista, paikoitellen epäonnisistakin sattumuksista, ja niiden aiheuttamasta dominoefektistä niin arki- kuin työelämässä. Tekstissä vilahtelevat kirurgit, sairaanhoitajat, toistuvat antibioottikuurit, leikkaussalit, syöpäklinikka, tulkkauspalveluja tarjoavan yrityksen pohjoismaiset johtajat sekä vilkkaat päiväkoti-ikäiset kaksoset. Kirjallinen tyyli on napakkaa ja toteavaa, mutta samaan aikaan viihteellistä ja helppolukuista. Aiheen vakavuudesta huolimatta Kostamolla on kyky kuvata syöpäsairauden raskautta mutkattomasti ja sievistelemättä.
Kirjan merkittävin sanoma tiivistyy, kun päähenkilö kuvainnollisesti nostaa kätensä ylös ja ikään kuin antautumisen merkiksi alkaa luottaa siihen, että elämä ja läheisten tuki kantaa. Yhtäkkiä varjoille ei olekaan enää sijaa. Kostamo on kirjoittanut teoksen, jotta yksikään rintasyöpädiagnoosin saanut ei luopuisi toivosta liian aikaisin. Kirjailijan viesti lukijoille on: ”Unohdetaan koko hemmetin syöpä. Puhukaa minulle jatkossakin iloistanne, suruistanne ja elämästänne – haluan ehdottomasti kuulla niistä”. Tunnelma puhelusta ystävän kanssa säilyy kirjan loppuun saakka.
Hanna Kostamo: Syväkyntö. Avain, Helsinki 2022, 173 s.