Nestebiopsia – toivo tulevaisuuden tutkimukseksi?
Teksti: Sanna Tiensuu-Piirainen
Syöpädiagnoosi perustuu perinteisesti kudos- tai solunäytteeseen, jonka tekee patologi. Syöpäkasvaimen näytteenotto on aina kajoava toimenpide, johon liittyy komplikaatioriski. Yksi vaihtoehto kudospohjaisten toimenpiteiden rinnalle on nestebiopsia, menetelmä jossa tutkitaan kehon nesteestä otettuja näytteitä.
Syöpäsoluista vapautuu potilaan verenkiertoon DNA:ta, joka sisältää jokaiselle syövälle ominaisia somaattisia mutaatioita ja epigeneettisiä muutoksia. Nestebiopsia perustuu veressä kiertävän kasvainperäisen DNA:n tunnistamiseen eli syövän merkkiaineiden etsimiseen kehon nesteistä. Riittävän herkillä tutkimusmenetelmillä verinäytteessä oleva kasvain-DNA pystytään havaitsemaan ja sitä voidaan käyttää apuna syövän primääridiagnostiikassa, hoitovasteen seurannassa ja taudin uusiutumisen havaitsemisessa.
”Nestebiopsia on yksi nopeimmin kehittyvistä syöpätutkimuksen osa-alueista, josta julkaistaan vuositasolla useampi sata tutkimusta eri syöpäsairauksien tiimoilta”, kertoo apurahatutkija FM, LK Jouni Kujala. Hän työskentelee Itä-Suomen yliopistossa professori Arto Mannermaan tutkimusryhmässä. Itä-Suomen yliopistossa nestebiopsiaa on tutkittu vuodesta 2015 alkaen. Mannermaan ryhmä on keskittynyt erityisesti rintasyövän nestebiopsiaan.
Tutkimusryhmä hyödyntää Kujalan mukaan kahden aiemman rintasyöpäprojektin yhteydessä kerättyä tutkimusaineistoa ja -materiaalia.
Tutkimuksen taustalla laaja potilasaineisto
”Tutkimushankkeisiin osallistuneiden potilaiden terveydentilaa on selvitetty säännöllisin väliajoin, jonka ansiosta käytettävissämme on kansainvälisestikin arvioiden poikkeuksellisen pitkän seuranta-ajan tutkimusaineisto. Tutkimuksemme on malliesimerkki siitä, kuinka laadukasta tutkimusaineistoa voidaan hyödyntää tutkimuksessa vielä vuosikymmeniä sen keräämisen jälkeen.”
Ryhmän keskeisimpänä tutkimuskohteena on ollut solunulkoinen DNA, jonka pitoisuutta, pilkkoutumista sekä siinä esiintyviä mutaatioita on vuosien varrella selvitetty.
”Erityisesti mutaatioiden tunnistamisessa käytettävät menetelmät ovat kehittyneet merkittävästi; siinä missä ensimmäiset tutkimusmenetelmät kykenivät tunnistamaan solunulkoisesta DNA:sta yksittäisiä rintasyöpään liittyviä mutaatioita, voivat nykyiset menetelmät tunnistaa kerralla useita satoja mutaatioita. Käytettävissä olevan tutkimusdatan määrä on siis kasvanut moninkertaiseksi”, huomauttaa Kujala.
Ensimmäiset nestebiopsiaa hyödyntävät sovellutukset ovat jo kliinisessä käytössä. Suomessa nestebiopsiaan perustuvan testausmenetelmän on ottanut ensimmäisenä käyttöön yksityinen syöpäsairaala Docrates.
”On syytä muistaa, että nestebiopsia ei ole vain yksi menetelmä, vaan on olemassa useita menetelmiä ja useita käyttötarkoituksia”, korostaa Docratesin johtava ylilääkäri, syöpätautien erikoislääkäri, LT Juha Kononen.
Erilaiset testit eri tarkoituksiin
Nestebiopsiaa voidaan käyttää esimerkiksi silloin, kun ei ole olemassa hyvää kudosnäytettä tai ei ole turvallista ottaa (uutta) näytettä. Tällöin menetelmällä voidaan etsiä geenimuutoksia ja testi soveltuu korvaavaksi testiksi. ”Lääketieteessä ylipäätään kaikki tutkimusmenetelmät ovat lisätyökaluja ja onkin aina harkittava, mikä on kuhunkin tilanteeseen sopiva työkalu”, muistuttaa Kononen.
Toinen käyttötarkoitus nestebiopsialle on silloin, kun mietitään miten hyvin tauti on reagoinut hoitoihin ja paljonko potilaalla on tällä hetkellä paljon syöpätautia eli syöpätaakkaa. Tähän tarkoitukseen soveltuu Konosen mukaan erilainen nestebiopsiatesti. Tämä testi, jossa arvioidaan jäännöstautia ja hoitovastetta, onkin uusimpana tulokkaana herättänyt kiinnostusta.
Menetelmät kehittyvät ja paranevat koko ajan, sillä kyse on erittäin herkistä menetelmistä.
”Syöpäsolut voivat kuolla joko siksi, että hoito on purrut tai kun syöpäsolut jakautuvat ja niistä osa menee nekroosiin. Molemmissa tapauksissa verenkiertoon vapautuu hajoavista syöpäsoluista DNA:ta. Näitä syöpäsolujen DNA:ita on verenkierrossa aina varttitunnista tuntiin eli niiden puoliintumisaika on hyvin lyhyt. Tämä on tärkeä pitää mielessä, sillä monella muulla verestä mitattavista syövän merkkiaineista puoliintumisaika voi olla päiviä tai jopa viikkoja. DNA:n osalta kyseessä on lähes reaaliaikainen arvio eli mitä juuri nyt tapahtuu.”
Tällä on luonnollisesti niin etuja kuin haittoja. Etuina ehdottomasti on se, että tiedetään, mikä taudin tilanne on juuri nyt ja esimerkiksi hoitovastekin nähdään erittäin nopeasti. Tulkintaa puolestaan voi haitata se, että tuloksessa voi olla aaltoilua eikä yksi yksittäinen testi kerro koko totuutta. Tärkeää on siis ymmärtää testien ominaisuuksia, jotta niitä osaa oikealla tavalla käyttää ja tulkita.
Testi kehitetään yksilöllisesti jokaiselle potilaalle selvittäen mitä geenimuutoksia syövässä oli ja tehdään testi juuri niitä muutoksia vastaan.
”Näin voidaan hakea verestä nimenomaan niitä syöpäperäisiä DNA-rääppeitä. Jos niitä löytyy, niin ne eivät oikein mistään muualta voi olla peräisin kuin emokasvaimesta tai sen etäpesäkkeistä kun normaalisoluissa niitä mutaatioita ei ole.”
Testin hyvä puoli on siis se, että se on jokaiselle potilaalle yksilöllisesti kehitetty, herkkä ja tarkka. Haittapuoli on se, että räätälöiminen on aika kallista ja sen kehittäminen vie jonkin verran aikaa. Testi ei myöskään sovi löytämään uusia syöpiä.
Herkempi kuin kuvantaminen
Konosen mukaan muutokset veressä yleensä edeltävät sitä, mitä kuvista löytyy. Kuvantamiseen verrattuna nestebiopsia kertoo asioita varhemmin ja voi näin auttaa kuvantamistilanteiden tulkinnassa.
Nestebiopsia puolestaan ei kykene antamaan tietoa kasvaimen koosta tai sijainnista, mutta tutkija Kujalan mukaan sillä on useita etuja kuvantamismenetelmiin nähden: Testaus perustuu laskimoverinäytteeseen joka on mahdollista ottaa helposti perusterveydenhuollossa. Se myös kykenee antamaan tietoa kasvaimessa esiintyvistä mutaatioista ja muutoksista kasvaimen ominaisuuksissa.
”Levinneet rintasyövät tunnistetaan pääsääntöisesti satunnaislöydöksinä tai siinä vaiheessa, kun etäpesäkkeet aiheuttavat elinperäisiä oireita. Nestebiopsian avulla potilaiden verenkierrosta voidaan tunnistaa rintasyöpään liittyviä mutaatioita jo taudin varhaisessa vaiheessa, mahdollisesti jopa ennen kuin rintasyöpä on ehtinyt edetä levinneeksi taudiksi. Nestebiopsia voisi siis toimia ensimmäisenä varoituksena mahdollisesta rintasyövän uusiutumisesta ja perusteena tarkemmille tutkimusmenetelmille”, kertoo Kujala.
Professori Mannermaan tutkimusryhmällä on visio. ”Visiomme on, että tulevaisuudessa nestebiopsiaa voitaisiin käyttää uusiutuvan rintasyövän seulonnassa. Rintasyöpäpotilailta voitaisiin ottaa perusterveydenhuollossa verinäyte syöpähoitojen jälkeen, jota voitaisiin seuloa rintasyövälle ominaisten mutaatioiden varalta ja tarvittaessa ohjata potilaat tarkempiin jatkotutkimuksiin.”
Parempaa hoitoa uusiutuneeseen syöpään?
Parhaimmassa tapauksessa nestebiopsia voisi siis mahdollistaa uusiutuneen rintasyövän varhaisemman toteamisen ja paremmat hoitotulokset. Mutta potilaan kannalta olennainen kysymys on myös – entä jos verestä löytyy syöpää, mutta sitä ei voida hoitaa, mitä iloa tiedosta on?
”Jos syöpää ei voisi hoitaa, niin ilo voi jäädä vähäiseksi. Useimmiten kuitenkin on keinoja puuttua ja reagoida siihen. Yksi asia mihin siitä voi olla hyötyä on, että saadaan käsitystä siitä kuinka aktiivisessa vaiheessa syöpätauti nyt on. Jos verestä mittaamalla syöpäperäistä DNA:ta ei ole juuri ollenkaan tai ei ole, vaikka kuvissa näkyy jotain, niin tietää että tämä ei ainakaan ole kovin aktiivinen tai kasvuvauhti ole kovin kova. Ei ole kiire”, Kononen sanoo.
Toisaalta taas toisinpäin, jos on koko ajan nouseva määrä sitä syöpäperäistä DNA:ta veressä, niin tietää, että syöpä etenee.
”Mitä sitten sillä tiedolla tekee? Joko muuttaa hoitoa tai ottaa agressiivisempaa hoitolinjaa tai tiedetään, että jäljellä oleva aika ei välttämättä ole kovin pitkä. Joillekin sekin on hyödyllinen tieto ja voi sitten varautua. Filosofinen kysymyson, lisääkö tieto tuskaa vai ei. Joillekin lisää, toisille taas tieto on hyödyllinen väline ja auttaa suunnittelemaan ja hahmottamaan missä nyt ollaan.”
Rinnakkain 3/2023